Salon topografia

 Salo on mäkistä seutua

Turun-Salon alue on osaksi mannermaata ja osaksi se kuuluu Suomen sisäsaaristoon. Alue on J.G.Granön maanmuotojen luokittelun perusteella vuorimaata, sillä sen korkeuserot ovat 50-200 metriä.

Missä Salo syntyi?

Nykyisen Salon alueen esimmäinen saari nousi merestä 9800 vuotta sitten. Tämä nykyään Kivikujannummella sijainnut kohta tuli kuivaksi maaksi Yoldia 2-merivaiheen aikana. Salon alueen maankohoaminen on nykyään noin 44cm sadassa vuodessa. Maan osuus siis kasvaa koko ajan. Meren alta esiin tuleva maa on pääosin savea, jota on kertynyt murrosvyöhykkeisiin. Näitä vyöhykkeitä on esimerkiksi Airiston syvänne, Paimion ja Halikon lahdet ja useat kapeat salmet. Muinaisia rantakerrostumia  löytyy monesta nykyään korkealla olevasta paikasta. Muinaiseen rantaan kerrostui hiekkaa ja kiviä ja joskus kivet hioutuivat pyöreiksi ja muodostivat komeita muinaisrantakivikkoja. Yksi hieno esimerkki on Varikattilanmäen pirunpelto Lehmijärven kupeessa.

Miltä Salo näyttää nyt?

Salo on raidallinen

Tyypillistä Salon alueelle on pitkät laaksojonot ja niiden risteyskohdat. Tämä tekee topografia- eli korkeuserokartasta hauskasti raidallisen. Savi on kylläkin täyttänyt laaksoja ja niinpä Turun kauppatorin savipatja täyttää laakson, joka toisi Puolalanmäen harjalta kauppatorin alla olevalle kalliopohjalle huiman 100 metrin pudotuksen. Savi siis tasoittaa maastonmuotoja huomattavasti.

Jääkausi yritti tasoittaa Salon maastoa

Salossa merenrannoilla on nykyisin näkyvissä silokallioita, jotka jää on hionut. Silokallioissa on näkyvillä myös jääkauden tekemiä uurteita. Itse jäätikköjokien uurtamia uomia ei savikerrostumien takia pääse alueella näkemään, mutta jäätikköjokien aikaansaamia hiidenkirnuja löytyy runsaasti. Halikon Vartsalassa 5,5m syvä ja 2,5m leveä sekä Ryssäntorninmäellä oleva komea puolikirnu ovat ehkä suurimmat alueella olevat kirnut.

Miksi Salo on mäkistä seutua?

Kallio on kovaa tavaraa

Salon alueen kallioperässä on eniten syväkivilajeja kuten kvartsia ja graniittia sekä graniodioriittia. Korkein kohta Salossa on Halikon Kivikujannummella. Sen laki nousee 120 metriin. Salossa on yleisesti yli 80 metriin nousevia alueita. Naapurissa Turussa ylletään pääosin vain 40 metriin. Syväkivi on kovaa ainesta ja sen ydin on säilynyt siksi hyvin jääkauden hionnalta.

Drumliinit ja Salpausselkä 3

Drumliinit eli moreenimuodostumat näkyvät maastonmuotoina lähinnä Salon alueen itäosissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Drumliin. Drumliinit ovat muodostuneet jäätikön virtauksen suuntaisesti ja ne ovat usein pisaran tai munan muotoisia. Kolmas salpausselkä kulkee myös Salon alueen läpi ja sen harjat kohoavat 5-50 metriin. Salpausselkä kulkee Muurlan-Tuohitun-Saurun ja Kirjakkalan alueilla, jossa se on selkeästi nähtävänä korkeina nummialueina. Kavilannummen yli kulkevalla Perniöntiellä ajaessa saa käsityksen salpausselän selväpiirteisyydesä. Tie nousee jyrkästi ylös, kulkee tasaista harjun lakea ja laskee toista reunaa alas. Nenustannummelta löytyy Teijon reitistön lenkki, jolla pääsee jalkaisin tutustumaan harjuun.

Paljon aiheita seikkailuun!

Salon seutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa ja alavia peltoja kehystää jyhkeät kalliot tai korkealle kohoavat hiekkanummet. Salossa voi harrastaa kalliokiipeilyä ja meloa peltojen keskellä monissa joissa. Täältä löytyy luolia, hiidenkirnuja, pirunpeltoja, louhikkoja, hiekkanummia, lähdejärviä ja ensimmäisten salon asukkaiden kallioluodoille rakentamia monumentteja. Pienellä alueella pääset kokemaan siis paljon!

👈Edelliseen tekstiin        Seuraavaan seikkailuun👉