Enonkoski, Koloveden kansallispuiston melontaretki

 Siskoni järjesti ystäväporukalle upean melontaretken Kolovedellä. Kolme kanoottia oli vuokrattuna kahden yön retkelle. Vesillelasku tapahtui Kirkkorannasta. Matkaan lähti kaksi kaksikkoa ja yksi kolmikko. Kokemusta tällä porukalla oli melomisesta vain hivenen. Porukassa oli viisi aikuista ja kaksi lasta.

Koloveden kansallispuisto

Kansallipuiston alueella ei saa leiriytyä kuin määrätyillä paikoilla ja moottoriveneilykin on suurimmalta osin kielletty. Kolovedellä on myös alueita, joihin ei saa rantautua ja leirintäpaikkoja, joilla leiriytyminen on kiellettyä keväällä norppien pesimäaikaan. Kansallispuistoon voi tutustua jalkaisinkin Nahkiaissalon luontopolulla. Puiston karttaan merkityille parkkipaikoille voi myös poiketa ihailemaan Saimaata ja keittämään vaikka kahvit laavulla. Uimallakin voi näissä paikoissa tutustua norppien kotiin.

 Varusteet ja kanoottien vuokraus

Kanoottivuokraan kuului kelluntaliivit ja vesitiiviit varustetynnyrit sekä melat. Vedenkestävän kartan saa ostaa Oravin ja Enonkosken retkeilykeskuksista sekä metsähallituksen sivuilta.

Ostin reissua varten Ikeasta vedenkestäviä pusseja joihin pakkasin vaatteet, makuupussit ja ensiaputarpeet. Nämä olisi voinut pakata tynnyriinkin, joten erityisiä melontavarusteita ei reissulle tarvitse hankkia. Koko porukkaa varten oli kaksi neljän hengen telttaa ja riippukeinu eli ruhtinaallisesti nukkumistilaa. Varustauduimme myös vedenpuhdistustableteilla suurempaa vedentarvetta varten, vaikka järvivesi on kuulemma juotavaa. Suodatimme osan vedestä kestokahvinsuodattimella ja keitimme sen ja osan puhdistimme tableteilla. Vesipisteitä ei puistossa juuri ole.

Vesillelasku

Saavuimme Kirkkorantaan hyvissä ajoin, eli edellisenä päivänä. Yövyimme autossa parkkipaikalla ja teltoissa telttailualueella. Kanootit luovutetiin koodilla, jonka avulla varustevajakin aukesi. Vuorokausivuokra-aika alkoi ja loppui kello 12 päivällä. Ranta on suosittu vuokrauspaikka ja paikalla oli sen lisäksi muita vesille lähtijöitä. Yritimme ottaa konkareista mallia ja kyselimmekin neuvoja esimerkiksi melojen valitsemiseen. Pääsimmekin hienosti liikkeelle ilman kommelluksia.

Ukonvuori

Ensimmäinen etappimme oli Ukonvuori. Ukonvuori sijaitsee Kirkkorantaa vastapäätä niemessä ja on nimensä mukaisesti korkea vuori. Vuoren järvenpuoleisessa pystysuorassa rinteessä on kalliomaalauksia ja luola. Luolalle ja maalauksia tutkimaan pääsee jyrkänteeseen rakennettuja portaita ja tasanteita pitkin. Maalaukset ovat vaatimattomia, mutta paikka on käynnin arvoinen.

Laajakaarre

Ukonvuoren jälkeen meloimme aukon poikki takaisin Kirkkorannan puoleiseen rantaan Laajakaarteen leirintäalueelle. Evästelimme ja uimme siellä. Päivää ollessa jäljellä jatkoimme vielä eteenpäin kohti pohjoista.

Lapinniemi

Suojaisa Lapinniemen satama otti meidät vastaan ja saimme valita mieleisemme telttapaikan, koska olimme paikalla yksin. Vaikka melojia olikin paljon liikkeellä, ei ruuhkaa leirintäpaikoilla ollut. Leirintäpaikoilla on puuritilälavoja ja maapaikkoja teltoille. Pystytimme paritalomme, uimme ja söimme. Valmistimme ruuat Trangialla, sillä tulenteko oli kuivuuden vuoksi kielletty. Muutoinkin voin suositella omia keittimiä mukaan, sillä puita ei ole jokaiseen tulipaikkaan voinut toimittaa suuren kävijämäärän vuoksi. Osassa leirintäpaikoista oli ilmoitus niiden muuttumisesta tulipaikattomiksi.

Yö oli lämmin ja aamun helteen noustessa oli väki hikistä. Kurkkasin teltan ovanraosta ja koska olimme edelleen yksin kysyin teltassa tuhisijoilta halukkuutta naku-uintiin. Hetkessä oli koko porukka sujahtanut uimaan hiljaa kuiskien ja loiskimatta, jotta vastapäisessä pikku saaressa leireilijät eivät olisi heränneet. Täysin tyyni järvenpinta sai ihmetellä karvattomia, hihitteleviä hylkeitä.

 Pitkäsaari

Aamupalan jälkeen lähdimme jälleen pohjoisemmaksi. Pitkäsaari on pikkuinen saari Mäntysalon pohjoispäässä. Matkan varrella on pikkuisia saaria ja karikkoja. Yhtä karikkoa tutkiessa yksi kanooteista otti pienen pohjakosketuksen, mutta mitään pahempaa ei sattunut. Pitkäsaaressa lounastimme ja, tietysti, uimme. Pieni käärme tervehti meitä. Kuvittelimme myös äänestä päätellen joutsenen lähestyvän, mutta paikalle saapuikin rantautumisesta innostunut koira. Pieni ukkosen jyrähtelykin tuli koettua. Vatsan täytyttyä meloimme vastarannalle Mäntysaloon.

 Mäntysalon polku

Mäntysalon polku on 3,8km pitkä. Nousuineen ja laskuineen sille saa varata normaalia tasamaan lenkkiä enemmän aikaa. Polku ei ole esteetön, mutta korkeuseroja lukuunottamatta se ei ole hankalakulkuinen. Komeita maisemia saa ihailla penkillä varustetulta näköalapaikalta. Näköalapaikalla yksi retkeilijöistämme aiheutti meille muille itkunaurukohtauksen. Tälle episodille lupasin omistaa kokonaan oman blogipostauksen. Jahka kykenen sen kyyneliltäni kirjoittamaan voit lukea sen otsikolla "Luontoonlähtijän perusvaruste".

 Paluumatka

Lapset meloivat reippaasti erilaisissa kokoonpanoissa keskenään ja aikuisten kanssa. Paluumatkalla iski kuitenkin väsymys ja erilaiset kolotukset. Otimme lapset vedettäväksi ja palasimme Lapinniemeen yöksi. Olimme jättäneet teltat valmiiksi ja niinpä hoidimme iltatoimet reippaasti ja kömmimme nukkumaan.

Aamulla lastasimme lapset yhteen kanoottiin jota kolmikko veti. Meno oli sen verran hidasta, että puolipäivä ylittyi hikoilusta huolimatta vartilla. Maaliin tuli väsynyt, mutta äärettömän onnellinen porukka.

Uudestaan!

Kaikki olivat sitä mieltä, että melomista olisi voinut vielä jatkaa, kunhan olisimme saaneet vaihdettua kanootit kolmikoiksi ja lapset näin ollen vähemmälle melomiselle. Nyt jäimme kuitenkin vain unelmoimaan seuraavista melontaretkistä. Tiedä vaikka palaisimme Kolovedelle, sillä iso osa Kansallispuistoa jäi vielä tutkimatta.

Näin kantapäätulehduksesta kärsivänä voin melontaa todellakin suositella retkeilymuodoksi. Kun päivämatkoiksi ei ahnehdi liian pitkiä etappeja, pystyy melomaan tottumatonkin nauttimaan menosta. Kolovedellä leirintäpaikkojen etäisyydet ovat maltillisia.

                                              

Koko porukka otti mahtavia kuvia! Kiitos Kaarina, Jaakkima, Kerttu, Emmi, Taikakukka ja Veera!

👈Edelliseen tekstiin      Seuraavaan seikkailuun👉