Ruokolahti, Kolmiköytisen kalliomaalaus

Kolmiköytisen kalliomaalaus on ihmishahmoja ja käärmemäisiä kuvioita esittävä, hyvin säilynyt maalausalue. Kuvat on maalattu kallionkielekkeen alle ja ne ovat järveä kohden. Paikalle on rakennettu katselulava ja opastaulu. Maalaukselle johtava 400 metrin polku on helppokulkuinen, muttei esteetön. Käydessämme siellä oli paikalla riehunut myrsky ja polun katkaisi parissa paikassa kaatunut puu. Maalaukset kuuluvat Saimaa geopark-alueeseen.

Saimaa geopark

Geoparkit toimivat UNESCOn suojeluksessa. Geopark on rajattu alue, joka sisältää tieteellisesti tai maisemallisesti merkittäviä geologisia kohteita sekä kiinnostavia luontokohteita ja historiallisia nähtävyyksiä. Tämä vuonna 2000 perustettu geopuistojen verkosto on kansainvälinen ja Suomestakin löytyy useita Geopark-alueita.

Kalliomaalaukset

Kalliomaalaukset on maalattu 4700-3700 vuotta sitten Suursaimaa-vaiheen jälkeen. Maalina on käytetty punamultaa rasvaan tai vereen sekoitettuna. Maalaukset ovat säilyneet, sillä ne on maalattu usein kivilipan suojaamaan kallion osaan ja niiden päälle on muodostunut piioksidikerros. Ilmansaasteet tuhoavat piioksidia ja kalliomaalaukset ovat vaarassa tuhoutua. Tästä syystä maalauksiin ei myöskään saa koskea.

 Maalausten tarkoitus

Nykyaikana ei enää tiedetä miksi maalaukset on tehty. Liittyvätkö ne palvontamenoihin, kertovatko ne heimojen aluerajoista vai ovatko ne liikennemerkkejä järvellä matkaaville. Kalliomaalaukset ovat eräänlainen Suomen erikoisuus. Kalliomaalauksia on eniten Suomen alueella Fennoskandiassa. Muualla maailmassa maalaukset ovat useimmiten luolissa.

Miksi meillä ei ole kalliokaiverruksia?

Naapurimaittemme alueilla tavataan enemmän kalliokaiverruksia. Arvellaan, että Suomessakin olisi niitä. Kaiverruksille otolliset paikat ovat kuitenkin maankohoamisen ja vesistöjen paikkojen muuttumisen johdosta jääneet humuksen ja kasvillisuuden peittoon eikä niitä osata vielä etsiä. Maa kohosi ja siirteli järviä useaan otteeseen. Kohoaminen tapahtui myös epätasaisesti ja siksi järvien eri osien vedenpinnan korkeus muuttui eri tavoin astiassa, jota kallistellaan, olevan vedenpinnan tavoin. Vesi myös uursi uusia väyliä valuakseen mereen. Joskus nämä olivat dramaattisia tapahtumia ja vedenpinta laski järvessä nopeasti. Kalliomaalausten tavoin kaiverruksia on todennäköisesti tehty sinne missä ihmiset liikkuivat ja asuivat eli vesistöjen rannoille.

Seuraan tutkimuksia mielenkiinnolla. Minkälainen mahtaa olla ensimmäinen Suomesta löytyvä kalliokaiverrus ja minkälaisesta paikasta se löytyy?

                                           👈Edelliseen tekstiin      Seuraavaan seikkailuun👉